Kuvittelijataru

Tervetuloa Hemmalle!


Hemma on 1890 -luvulla alkunsa saanut mäkitupalaisten talo Asikkalassa. Taloa on jatkettu ja rakennettu vuosien myötä ajan kanssa, yläkertaa vuonna 1917. Ajan kanssa kunnostamme mekin, jotta kestäisi seuraavat 100 vuotta. Kirjoitusta talon entistämisestä perinteisin menetelmin, laadusta tinkimättä. Onnen puuhia pihalla ja talossa, olet lämpimästi tervetullut.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste vanhat talot. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste vanhat talot. Näytä kaikki tekstit

Vanhat tädit ja vanhat talot

Ostaessamme Hemman saimme kuulla monenlaisia kommentteja. Dynamiittia alle, ja uutta päälle. Teette kulttuurihistoriallisesti arvokasta työtä. Onnea uudelle kodille. Voih mansardikatto ja monenlaista muuta. 

Itse koin riittäväksi kahden vanhaa kunnostaneen kommentit että talo kannattaa kunnostaa ja mitään ei ole peruspilattu. Sekä voimakkaan tunteen rinnalla että tässä talossa on hyvä henki ja siitä meille koti tulee. 



Viime päivinä olen miettinyt vanhuutta ja terveyttä. Siiri kutsui isoisoäitiään vanhaksi tädiksi. Mielestäni yli 90- vuotiaaksi hän on erinomaisessa kunnossa. Seuraa aikaansa, on viehättävää seuraa ja jaksaa seurata lapsenlapsenlapsensa touhuja ja juoksentelua ilahtuneesti. Nivelissä on kulumia ja liikkuminen on hidasta, kivuliastakin. Hän kuitenkin asuu yksin, hissittömässä talossa ja viihtyy siellä, varsinkin kun remontti on siellä nyt ainakin vähäksi aikaa ohi.  Niin, kenellekään ei varmaankaan tulisi mieleen puuttua tähän asiaan mitenkään. Jos "vanha täti" on noinkin omatoiminen, vaikka vähän jo iäntuomaa kremppaa alkaa olla. Kuulostaa hyvältä ja tavoiteltavalta, eikö? 


Otankin tähän rinnalle Hemman, alkaen 1800-luvun lopulla rakennetun kotimme. Olisi aika ihme, jos talosta ei olisi löytynyt jotain kremppaa. Vähän syötyjä hirsiä muutamasta kohdasta, pientä kisteusvauriota ja muuta. Reilusti yli satavuotiaalle nämä suotakoon. Kaikille näille vioille on myös löytynyt syyt ja aiheuttajat. 1960- luvulla muovia ja kivivillaa vääriin paikkoihin. Kastuessaan nuo villat ovat huonoja kuivumaan. Myös märkä tai kuorimaton puu houkuttelee tuhohyönteisiä. Nämä ovat sieltä ja täältä rouskutelleet. 


Onneksi villat ja huonot eristeet voi vaihtaa, muovimatot repiä pois ja vanhat hyvät materiaalit kuten tukevat hirret voidaan paikata. Entisaikaan esim eristeenä käytetty sammal on niin hapanta ettei siinä tuholaiset viihtyneet, antibakteriaa. Nerokasta ja toimivaa. 

Talojen terveydestä sitten. Kun talo hengittää ja ilma kiertää(lue muoviton talo)  on siellä hyvä hengittää. Rakenteet kun pysyy kuivina on talolla ja talossa hyvä hengittää ja olla. Näin yksinkertaista se on ja sen tulisi olla. Vanhoja hyväksiopittuja keinoja ja nykypäivänä hyväksikehitettyjen hengittävien materiaalien yhteispeliä. 


Onkin ollut surullista huomata, että monissa taloissa, kouluissa ja päiväkodeissa on sisäilmaongelmia ja hometta. Kauas on menty puhtaasta sisäilmasta. Suomessa saamme sentään vielä nauttia puhtaasta ulkoilmasta ilman suurempia saasteongelmia. 


Uskon että vanhoista vuosisadankin testauksella koetuista rakennustavoista voisi vielä ottaa vinkkiä tähän päivään. Puutaloissa toimii omat juttunsa ja niihin huonosti sopii mm. muovi, kivi- ja lasivilla, lastulevy ja liian tiiviiksi rakentaminen. Moni epäterve ja kremppainenkin voitaisiin korjata kelvoksi ja säilyttää hengissä, helposti 100 vuotta ja eteenpäinkin.  Vanhaa tätiäänkään kukaan ole kremppojensa vuoksi lopettamassa. 


Kuvat toimikoon esteettisenä pehmikkeenä snadille paatokselle. Joskus tuntuu vain tarpeelliselta avata juttuja ja toivoa että muutkin kääntäisivät katseensa samaan suuntaan. 

Mukavaa viikonloppua. Meillä aloitettiin jo laskeutuminen pääsiäiseen...





Säilytetään Vääksyn vanha kansakoulu

Säilytetään sympaattinen Vääksyn vanha kansakoulu!

Käythän allekirjoittamassa adressin täällä:

http://www.adressit.com/vaaksyn_vanha_kansakoulu_sailytettava

Kuva lainattu täältä: http://www.ess.fi/uutiset/paijathame/2014/02/04/vaaksyn-kouluvanhus-ehka-purkuun-ei-ole-kulttuurihistoriallista-arvoa

Lisätietoa: 

Asikkalan kunta on aloittanut omistamansa Vääksyn vanhan kansakoulun eli Nuokun tontin asemakaavoituksen. Uusi kaava mahdollistaisi kerrostalon rakentamisen skeittirampin kohdalle. Myös vanhan kansakoulun kohdalle aiotaan kaavassa osoittaa lisärakennusoikeutta, mikä toteutuessaan käytännössä tarkoittaisi tonttikauppoja rakennusliikkeen kanssa ja vanhan kansakoulun purkua kerrostalon alta.

Asemakaavoituksessa ei oteta kantaa rakennuksen purkuun tai säilymiseen, mutta se luo niille edellytykset. Siksi on tärkeää vaikuttaa nyt kaavoitusprosessin aikana siihen, ettei rakennusoikeutta lisätä. Vaikka vanhalla kansakoululla on kaavassa suojelumerkintä sr-2, se ei valitettavasti käytännössä takaa.

Otetaan yhdessä kantaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan, kaavaluonnokseen sekä tarvittaessa kaavaehdotukseen.

Tavoitteena on

- vanhan kansakoulun tontille ei tule sallia lisärakennusoikeutta

- asemakaavaan otettava merkintä vanhan kansakoulun julkisivujen säilyttämisestä, muutoksena sallitaan ennallistaminen alkuperäiseen asuun

- mikäli skeittirampin kohdalle kaavoitetaan oma tontti ja rakennusoikeutta uudelle rakennukselle, tulee asemakaavassa määrätä julkisivujen ja kerrosluvun osalta.

Toivottavasti mielipidettämme kuullaan ja kanavan ympäristö säilyttää omaleimaisen kulttuurihistoriallisen arvonsa myös jatkossa! Kerran purettua ei takaisin enää saa.

Yläpohjan eristevahvuus

Terve kaikki talovanhuksia korjaavat,
Etsimme ratkaisua yläkerran yläpohjan eristevahvuuden lisäämiseksi:
Alla Ramin viesti Perinnemestarisivustolta:

Terve kaikki talovanhuksia korjaavat. En löytänyt tästä tietoa tuolta tieto-osiosta. Tämähän kuten moni muukin on kysymys johon ei voi vastata kuin yleisellä tasolla. Juuri tämän vuoksi tietoa ei varmaankaan ole ns. fakta-osiossa. Kysehän on aina yksittäistapauksesta, vanhat rakennukset varsinkin kun ovat todellisia yksilöitä. Kunnostamme pieteetillä hyvin huonokuntoisena ostettua pientä 1,5 kerroksista mansardikattoista hirsi/rankarakenteista 1880 -1917 rakennettua taloa. Talon yläkerta on ollut asuinkäytössä jo sotien jälkeen. Talo on "peruskorjattu" = peruspilattu 60-70 luvuilla. Meidän onneksemme mitään totaalisen vakavaa rakenteille ei ole tapahtunut, vaikka riskirakenteita on ja oli huikean paljon. Myös vanhat ikkunat ovat joko talletettu tai vielä paikallaan.Meillä viisto-osuuksilla on tällä hetkellä vielä paikallaan 100mm lasivillaa, joka on miltei kiinni kattopellissä. Saanee kyytiä kevään purkutalkoissa. Tuuletusrako aluslaudoituksen alapinnan ja eristeen pitää käsittääkseni olla vähintään 70mm. Moni varmasti pähkäilee saman ongelman kanssa että miten lisätä yläpohjan eristevahvuutta siten että rakenne on turvallinen, eli eristettä on riittävästi ja tuuletus pelaa.

Tässä keskustelussa on siis tarkoitus pohtia eristevahvuuden lisäämistä siten että käyteteään vanhaan rakennukseen soveltuvia materiaaleja. Eli tehokkaat muovipohjaiset eristeet kuten uretaanilevy, joka olisikin helppo ratkaisu ovat poissuljettuja.Käytettäessä esim. selluvillaa tai vaikka pellavaa käsittääkseni minimi eristevahvuus on 300 mm luokkaa. Vaakapinnoilla, kuten yläkerran sisäkaton vaaka-osuudella tämä ei ole mikään ongelma. Viistopinnoilla sitten onkin toinen juttu. Omalla kohdallamme ja muutenkin siinä tapauksessa jos vesikatto uusitaan avautuu mahdollisuus korottaa koko kattoa. Meillä kattona on 70-l alumiiniaaltopeltikate. Tilalle tulee saumapeltikatto. Korotuksesta aiheutuu kuitenkin väistämättä arkkitehtonisia muutoksia. Korottamalla sopivasti vesikattoa ja tiputtamalla sopivasti sisäkattoa voisi löytyä ratkaisu.Miten olette toteuttaneet yläpohjan eristyksen siten ettei talon arkkitehtuuri ja sisätilat mene aivan eriskummallisiksi? Älkääkä nyt vain sanoko että mekin laitettiin uretaania :)

Minä en ole valmis luovuttamaan vielä! Muutoslistassahan korotuksen myötä ovat:Savupiipun jatkaminen, joka on usein yläpäästä huonokuntoinen ja vaatii korjausta.Kattotuolien korottaminen/ jatkaminen, kattolyhtyjen korottaminen.Sekä räystäillä vuorilautojen lisääminen/ muuttaminen korotuksesta johtuen.Kommentteja/ ajatuksia rohkeasti:)

Hemmalla vuosikymmenet 1890 - 2005


Pieni katsaus Hemmalla, 
uusien lukijoiden mukaan saattamiseksi.
tervetuloa seuraamaan remonttivaiheitamme ja 
kaikenlaisia muita onnen puuhia, niinkuin Siiri saattaisi kuvailla.


Hemmaa on alettu siis rakentaa noin 18oo -luvun loppupuolella.
Talossa on todennäköisesti asunut mäkitupalaisia, mahdollisesti Vääksyn kanavan rakentajia.† 
Tiettävästi talossamme on ollut pisimpään wanhan Vääksyn alueella olevaa yhtäjaksoista asutusta ja ainakin 1905 vuoden kartassa talomme jo näkyy.  

Savupirttinä on ollut kuvassa oikealla tikkaiden alla näkyvä nurkkaus. 
Tässä valokuvamaalauksessa Hemmalla näytti tältä noin vuonna 1917.
Kuvassa vasemmalla naisen sylissä istunut Ilona asui taloa viimeisenä ennen meitä, eli talo on ollut meitä ennen yhden perheen/suvun omistuksessa ja siellä on asunut käsittääkseni rakennusmestari ja myös armeijan väkeä.

Vuosikymmenten aikana tehdyt remontit, noin 1960-70 luvulla ja 
talo muuttui tämän näköiseksi.





Kuvat ovat vuodelta 2005, jolloin talon ostimme.
Nyt taloa taas kunnostetaan, 
ja ulkonäköä palautellaan alkuperäisen kaltaiseksi, pienin,
 meidän perheelle sopivin muutoksin.
































Sunnuntai kävelyllä.

Sunday lingering, temperature mild -23 or something,
sun makes the weather warmer, and it feels lovely.

So much snow everywhere.