Itse koin riittäväksi kahden vanhaa kunnostaneen kommentit että talo kannattaa kunnostaa ja mitään ei ole peruspilattu. Sekä voimakkaan tunteen rinnalla että tässä talossa on hyvä henki ja siitä meille koti tulee.
Viime päivinä olen miettinyt vanhuutta ja terveyttä. Siiri kutsui isoisoäitiään vanhaksi tädiksi. Mielestäni yli 90- vuotiaaksi hän on erinomaisessa kunnossa. Seuraa aikaansa, on viehättävää seuraa ja jaksaa seurata lapsenlapsenlapsensa touhuja ja juoksentelua ilahtuneesti. Nivelissä on kulumia ja liikkuminen on hidasta, kivuliastakin. Hän kuitenkin asuu yksin, hissittömässä talossa ja viihtyy siellä, varsinkin kun remontti on siellä nyt ainakin vähäksi aikaa ohi. Niin, kenellekään ei varmaankaan tulisi mieleen puuttua tähän asiaan mitenkään. Jos "vanha täti" on noinkin omatoiminen, vaikka vähän jo iäntuomaa kremppaa alkaa olla. Kuulostaa hyvältä ja tavoiteltavalta, eikö?
Otankin tähän rinnalle Hemman, alkaen 1800-luvun lopulla rakennetun kotimme. Olisi aika ihme, jos talosta ei olisi löytynyt jotain kremppaa. Vähän syötyjä hirsiä muutamasta kohdasta, pientä kisteusvauriota ja muuta. Reilusti yli satavuotiaalle nämä suotakoon. Kaikille näille vioille on myös löytynyt syyt ja aiheuttajat. 1960- luvulla muovia ja kivivillaa vääriin paikkoihin. Kastuessaan nuo villat ovat huonoja kuivumaan. Myös märkä tai kuorimaton puu houkuttelee tuhohyönteisiä. Nämä ovat sieltä ja täältä rouskutelleet.
Onneksi villat ja huonot eristeet voi vaihtaa, muovimatot repiä pois ja vanhat hyvät materiaalit kuten tukevat hirret voidaan paikata. Entisaikaan esim eristeenä käytetty sammal on niin hapanta ettei siinä tuholaiset viihtyneet, antibakteriaa. Nerokasta ja toimivaa.
Talojen terveydestä sitten. Kun talo hengittää ja ilma kiertää(lue muoviton talo) on siellä hyvä hengittää. Rakenteet kun pysyy kuivina on talolla ja talossa hyvä hengittää ja olla. Näin yksinkertaista se on ja sen tulisi olla. Vanhoja hyväksiopittuja keinoja ja nykypäivänä hyväksikehitettyjen hengittävien materiaalien yhteispeliä.
Onkin ollut surullista huomata, että monissa taloissa, kouluissa ja päiväkodeissa on sisäilmaongelmia ja hometta. Kauas on menty puhtaasta sisäilmasta. Suomessa saamme sentään vielä nauttia puhtaasta ulkoilmasta ilman suurempia saasteongelmia.
Uskon että vanhoista vuosisadankin testauksella koetuista rakennustavoista voisi vielä ottaa vinkkiä tähän päivään. Puutaloissa toimii omat juttunsa ja niihin huonosti sopii mm. muovi, kivi- ja lasivilla, lastulevy ja liian tiiviiksi rakentaminen. Moni epäterve ja kremppainenkin voitaisiin korjata kelvoksi ja säilyttää hengissä, helposti 100 vuotta ja eteenpäinkin. Vanhaa tätiäänkään kukaan ole kremppojensa vuoksi lopettamassa.
Kuvat toimikoon esteettisenä pehmikkeenä snadille paatokselle. Joskus tuntuu vain tarpeelliselta avata juttuja ja toivoa että muutkin kääntäisivät katseensa samaan suuntaan.
Mukavaa viikonloppua. Meillä aloitettiin jo laskeutuminen pääsiäiseen...
