Kuvittelijataru

Tervetuloa Hemmalle!


Hemma on 1890 -luvulla alkunsa saanut mäkitupalaisten talo Asikkalassa. Taloa on jatkettu ja rakennettu vuosien myötä ajan kanssa, yläkertaa vuonna 1917. Ajan kanssa kunnostamme mekin, jotta kestäisi seuraavat 100 vuotta. Kirjoitusta talon entistämisestä perinteisin menetelmin, laadusta tinkimättä. Onnen puuhia pihalla ja talossa, olet lämpimästi tervetullut.

Onnen puuhia


Mikä kaunis näky, oma murunen, lumen kimmellystä ja aurinko. Monta seikkaa olla iloinen, vai mitä? Mikä ilahduttaa sinua näin tammikuussa?



Kuvia kotipihasta. Mieltä ilahduttaa myös ulkoilu, vaikka pakkanen nipistääkin nenänpäästä. Olen iloinen myös kotona käymisestä, joskus kerrostaloilu on kivaa, mutta home sweet home<3


Humala kieppunut ruudukon ympärille. Makuuni tämä shabby chic:)


Rustiikkia, ruostetta ja ajan patinaa:)



Lasin läpi kuultaa valo kuin keväällä. Lasikurssilla olisikin kiva käydä. Samoin betoni ja keramiikka ja paju. Puutarhaan voisi puuhailla  kivoja juttuja. Onkohan tännepäin tulossa, lyhytkurssiy olisi ihania!



Helouu, nenä jo punottaa, mennään jo:)


 Ihanaa uusi lemmikki. 
Leppäkerttu muutti meille asumaan:)

Ulkoiluvinkkinen tänne Vääksyyn. Norrlinin puistossa ihan mahtava linnunlaulu ja pörinä lintulaudalla. Joen varressa lepäili sorsia ja lumi kimmelsi. Kaunista!

Kuvitus edelliseen tekstiin





Tähän se kerrostalo sitten tulee!

Surullista luettavaa


Muutimme vanhaan Vääksyyn vuonna 2005, tänne kanavan tuntumaan. Itse ihastuin kahden järven läheisyydestä, kauniista luonnosta, palveluiden läheisyydestä, ihanasta säilyneestä vanhan Vääksyn vanhasta puutaloalueesta. 

Taianomaisesta tunnelmasta kauniina kesäiltoina nautimme, vilinästä kesäisin, talven kauneudesta ja rauhasta. Mukavista naapureista, avuliaisuudedta, kylätunnelmasta. Siitä että lähikaupan myyjän kanssa voi vaihtaa kuulumisia. Turvallisuudesta. Nautin näistä samoista asioista edelleenkin. 

Perustimme silloin Vanhan Vääksyn Kehittämisyhdistyksen, puheenjohtaja ja sihteeri silloin olivat idean isä ja emäntä:) Meillä oli hyvä henki ja innokasta pöhinää. Yhdistys perustettiin vaalimaan vanhaa Vääksyä, sen luontoa ja kulttuuria ja nimen mukaisesti kehittämään aluetta ja auttamaan myös sen yrittäjyyttä.

Vääksyhän on melko pikkuinen paikka. Talvisin voi käydä jopa sellainen ihme ettei ulkoillessa törmää keneenkään muuhun. Lapsen kanssa täällä on kuitenkin hyvä elää ja asustaa. Harrastekerhoja ja toimintaa on monenmoista. Vääksyn kanava on Suomen vilkkaimmin liikennöity sisävesikanava. Veneitä kulkee vapusta pitkälle syksyyn. Kesäisin väkimäärä myös vähintään tuplaantuu kesäasukkaiden ja turistien määrästä. 

Vanhassa Vääksyssä on vetovoimaa. Kaunis luonto, kanava, vesistöt Vesijärvi ja Päijänne, hyvät palvelut lähellä, ihanat pikkuliikkeet, You name it. Lihapuoti ja Tupaleipomo 100 metrin säteellä, ja montaa muuta hyvää asiaa. 

Vanhan Vääksyn alue on merkitty kulttuurihistoriallisesti merkittäväksi alueeksi. Hemmakin on kaavaan merkitty SR merkinnällä, eli suojeltu rakennus, alueella on ihania, kauniita ja vanhoja kunnostettuja puutaloja, joiden historia on tiedossa hyvin pitkälle. Ne pitävät sisällään tarinaa entisajan elämästä, vaatturista, apteekkarista ja monesta muusta. Viihtyneet ja täällä aikaa viettäneet on kulttuuriväki jo 1900- luvun alkupuolelta asti. Viehättävää seutua siis minun ja monen muun mielestä. 

Vaan ei kaikkien. Kerronpa hieman lisää, ja alkuun haluan todeta että kyllä mielelläni ottaisin tänne lisää asukkaita. Ettei talvella leikkipuistossa pimeässä tarvitsisi kaksin lapsen kanssa keinua. 

Kyse ei ole myöskään nimby ajattelusta ( not in my backyard), että tässä haluaisin nautiskella yksin täällä asumisesta. Vaan kerronpa tarkemmin:

Vääksyn joen varteen Vesimyllymuseon punamullattujen hirsi/puurakennusten viereen, Vääksyn kansvan tuntumaan on kaavoitettu moderni kerrostalo, alla kuva viime viikon Päijät- Häme lehdessä julkaistusta mainoksesta. 

VVK eli Vanhan Vääksyn Kehittämisyhdistys puuttui asiaan jo vuosia sitten, kun paikkaan kaavamuutosta haettiin. Alkuun siihen oli kaavoitettu matala kerrostalo, jonka kivijalassa oli myymälätilaa. Kuulostaa mukavalta vai mitä? Siihen olisi saanut kahvilan, museokaupan tai muuta sopivaa toimintaa. 

Kaavamuutoksilla ja moninaisilla käänteillä rakennuttaja haki kerrostalolle lisää korkeutta ja muutoksen myös siihen että kivijalkamyymälät poistuivat suunnitelmasta.

Yhdistyksemme keräsi adressilla tuhansia nimiä, emme vastustaneet alueelle rakentamista vaan toivoimme että kerrostalo istutettaisiin maisemaan sopivaksi. Ehdotamme myös että kunta tarjoaisi muuta tonttimaata rakennuttajalle. Museovirasto ilmaisi myös kantansa Kulttuurihistoriallisesti merkittävälle alueelle rakentamiseen. Veimme asian myös pidemmälle, valitettavasti se ei tuonut yhdistyksellemme toivottua lopputulosta.

Haluaisin tietää onko se vain niin että raha ratkaisee? Nykypäivänä, kun kaikkea on saatavilla tietoa, taitoa ja materiaaleja, esimerkiksi huipputaitavia arkkitehtejä, puukerrostaloja. Olisiko noin kauniiseen ja arvokkaaseen paikkaan voitu harkita jotain maisemaan hyvin istuvaa rakennusta? 

Vanhat talot ovat olleet täällä jo hyvinkin 100 vuotta, ja istuvat maisemaan edelleen hyvin. Nyt kun katsotaan  täällä 1970-80 ja -90 luvuilla rakennettuja rakennuksia, kerrostaloja ja vaikka tuota Vääksyn entistä linja-autoasemaa, jonka paikalta  upea professori Norrlinin huvila on purettu. Kenen mielestä se on kaunis, ja kuka tulee tänne katsomaan sitä? 

Onko niin että alkuperäisten paikallisten  kuntalaisten arvostus omaan kulttuurimaisemaan puuttuu tai se on hyvin lyhytnäköistä ja ikäistä?

Nyt olo on surullinen. Koen etten voi enää muuta kuin kirjoittamalla kertoa mielipahastani ja toivoa ihmettä!


Leivotaan, siivotaan perussettii

Aikamoisen pakkasen kehitti tuo sääherra meille. Onneksi tänään jo lauhempaa, tai -15 tuntuu helteeltä sen eilisen jälkeen. 

Ollaan heitetty pikku lenkkejä pihalla, hommailtu arkea. Ikkunoita kunnostettu verstaalla ja sen semmoista. 

Ulkona kimaltavan kaunista!








Leibomo Limbbun hengessä leipastu viikuna-saksanpähkinä-speltti focaccia välipalaksi. Sama resepti kuin aiemmin, täytteet vain eri. Hyvää tuli! 

Siiri auttoi taikinan tekemisessä, tunkemalla kuivahiivapussin taikinaan, kaatamalla suolapurkin pöydälle ja sekoittamalla taikinaa innokkaasti. Jätimme taikinan kohoamaan ja pikkuapuri lähti päikkäreille. Päiväunien aikaan ehtii joskus yhtä ja toista, kun jaksaa:) Nyt on työn alla kuvitusta tietskallakin, niitä tässä samalla. Lempijuttuja, Ihanaa!

Hyvä leipä - parempi mieli

Pakko hehkuttaa, ulkona on niin kylmä että tarkenimme vain pikkuiselle kävelylle Siirin kanssa. Kipitimme lähistölle vähän aikaa sitten auenneeseen Lihapuotiin. Puodissa myydään älyttömän hyviä makkaroita. jauhelihaa yms, jotka tulevat Keinuhongan tilalta Padasjoelta. Tosi maukkaita!!! Lisäksi juustoja ja vaikka mitä muuta. tänään ostimme kalakeiton kaveriksi ihanan kuuloisen  Leipomo Limbbun leivän. 

Ja millainen leipä! Ehkä maailman paras! Lämmin Speltti-viikuna-saksanpähkinä! Nam! Jos eivät olisi olleet jo loppu, olisimme ostaneet myös Runebergin torttuja. Nam lähiruoka! Limbbun leivät leivotaan Lahdessa, Ramin verstaan naapurissa. Saisipa niitä sieltäkin! 

Vanhassa Vääksyssä tapahtuu! Ihania puoteja ja putiikkeja, kannattaa poiketa:)




Osmia tuotteet



Sain joululahjaksi Osmian kuorintasuolaa, bergamotti-rypälekiviöljyn tuoksuista. Kuorintasuola on miellyttävää käyttää ja erittäin hienorakeista. Purkkia on myös helppo käyttää saunoessa tai kylpiessä, se aukenee kosteillakin käsillä ja sitä on helppo kuopaista purkista ja levittää iholle. Ihoni on melko herkkä, ja tämä on sopinut sille mainiosti. Haavakohdissa se kirvelee, niinkuin nyt suola muutoinkin tapaa tehdä:) 

Alkunsa yritys on saanut hunajasta, josta on laajentunut ja nykyisin valikoimissaan on mm luonnonkosmetiikkaa, saippuoita, shampoita ja saunatuotteita.  Näitä saa Hakaniemen kauppahallista, verkkokaupasta ja Muorin puodista.

Onneksi tänään onkin s a u n a p ä i v ä!

C H E C K Osmia saunaproducts, honey, cosmetics!


Yläpohjan eristevahvuus

Terve kaikki talovanhuksia korjaavat,
Etsimme ratkaisua yläkerran yläpohjan eristevahvuuden lisäämiseksi:
Alla Ramin viesti Perinnemestarisivustolta:

Terve kaikki talovanhuksia korjaavat. En löytänyt tästä tietoa tuolta tieto-osiosta. Tämähän kuten moni muukin on kysymys johon ei voi vastata kuin yleisellä tasolla. Juuri tämän vuoksi tietoa ei varmaankaan ole ns. fakta-osiossa. Kysehän on aina yksittäistapauksesta, vanhat rakennukset varsinkin kun ovat todellisia yksilöitä. Kunnostamme pieteetillä hyvin huonokuntoisena ostettua pientä 1,5 kerroksista mansardikattoista hirsi/rankarakenteista 1880 -1917 rakennettua taloa. Talon yläkerta on ollut asuinkäytössä jo sotien jälkeen. Talo on "peruskorjattu" = peruspilattu 60-70 luvuilla. Meidän onneksemme mitään totaalisen vakavaa rakenteille ei ole tapahtunut, vaikka riskirakenteita on ja oli huikean paljon. Myös vanhat ikkunat ovat joko talletettu tai vielä paikallaan.Meillä viisto-osuuksilla on tällä hetkellä vielä paikallaan 100mm lasivillaa, joka on miltei kiinni kattopellissä. Saanee kyytiä kevään purkutalkoissa. Tuuletusrako aluslaudoituksen alapinnan ja eristeen pitää käsittääkseni olla vähintään 70mm. Moni varmasti pähkäilee saman ongelman kanssa että miten lisätä yläpohjan eristevahvuutta siten että rakenne on turvallinen, eli eristettä on riittävästi ja tuuletus pelaa.

Tässä keskustelussa on siis tarkoitus pohtia eristevahvuuden lisäämistä siten että käyteteään vanhaan rakennukseen soveltuvia materiaaleja. Eli tehokkaat muovipohjaiset eristeet kuten uretaanilevy, joka olisikin helppo ratkaisu ovat poissuljettuja.Käytettäessä esim. selluvillaa tai vaikka pellavaa käsittääkseni minimi eristevahvuus on 300 mm luokkaa. Vaakapinnoilla, kuten yläkerran sisäkaton vaaka-osuudella tämä ei ole mikään ongelma. Viistopinnoilla sitten onkin toinen juttu. Omalla kohdallamme ja muutenkin siinä tapauksessa jos vesikatto uusitaan avautuu mahdollisuus korottaa koko kattoa. Meillä kattona on 70-l alumiiniaaltopeltikate. Tilalle tulee saumapeltikatto. Korotuksesta aiheutuu kuitenkin väistämättä arkkitehtonisia muutoksia. Korottamalla sopivasti vesikattoa ja tiputtamalla sopivasti sisäkattoa voisi löytyä ratkaisu.Miten olette toteuttaneet yläpohjan eristyksen siten ettei talon arkkitehtuuri ja sisätilat mene aivan eriskummallisiksi? Älkääkä nyt vain sanoko että mekin laitettiin uretaania :)

Minä en ole valmis luovuttamaan vielä! Muutoslistassahan korotuksen myötä ovat:Savupiipun jatkaminen, joka on usein yläpäästä huonokuntoinen ja vaatii korjausta.Kattotuolien korottaminen/ jatkaminen, kattolyhtyjen korottaminen.Sekä räystäillä vuorilautojen lisääminen/ muuttaminen korotuksesta johtuen.Kommentteja/ ajatuksia rohkeasti:)

Hemmalla vuosikymmenet 1890 - 2005


Pieni katsaus Hemmalla, 
uusien lukijoiden mukaan saattamiseksi.
tervetuloa seuraamaan remonttivaiheitamme ja 
kaikenlaisia muita onnen puuhia, niinkuin Siiri saattaisi kuvailla.


Hemmaa on alettu siis rakentaa noin 18oo -luvun loppupuolella.
Talossa on todennäköisesti asunut mäkitupalaisia, mahdollisesti Vääksyn kanavan rakentajia.† 
Tiettävästi talossamme on ollut pisimpään wanhan Vääksyn alueella olevaa yhtäjaksoista asutusta ja ainakin 1905 vuoden kartassa talomme jo näkyy.  

Savupirttinä on ollut kuvassa oikealla tikkaiden alla näkyvä nurkkaus. 
Tässä valokuvamaalauksessa Hemmalla näytti tältä noin vuonna 1917.
Kuvassa vasemmalla naisen sylissä istunut Ilona asui taloa viimeisenä ennen meitä, eli talo on ollut meitä ennen yhden perheen/suvun omistuksessa ja siellä on asunut käsittääkseni rakennusmestari ja myös armeijan väkeä.

Vuosikymmenten aikana tehdyt remontit, noin 1960-70 luvulla ja 
talo muuttui tämän näköiseksi.





Kuvat ovat vuodelta 2005, jolloin talon ostimme.
Nyt taloa taas kunnostetaan, 
ja ulkonäköä palautellaan alkuperäisen kaltaiseksi, pienin,
 meidän perheelle sopivin muutoksin.




Purkuhommia Hemman keittiössä ja yläkerrassa

Pidimme talkoot. Hommasimme mummin lapsenvahdiksi. Ja kylläpä syntyi! Kyytiä sai keittiön ja ruokahuoneen kattojen haltexlevyt ja listat. Alta paljastui ihana helmiponttipaneeli, joka säilytetään katossa. 

Keittiön osalta kattoa nostetaan, kun se jostain hassusta syystä on puolimetriä matalammalla kuin ruokahuoneen katto. Syytä tähän ei ole löytynyt että miksi. Eli joudumme irrottamaan paneelit, korottamaan katon, ja sitten paneelit paikoilleen. Tässä kuvia paneelista:



Keittiössä tempaisin vahingossa palan paneeliakin alas.#sorkkarauta.. Sieltä näkyviin tuli ihanaa vanhaa muurattua piippua. Mun puolesta koko hella voisi olla muurattu noin ja piippu myös, siis tiilipinnalla ja reilulla kädellä muurattua että laasti näkyy ja on eläväpintainen. Olisi yläkerrassa hauskan näköinen myös kun jää näkyviin koko piippu.

Yläkerrassa pojat purkivat 1960-70 lukujen lastulevytykset ja villat pois. Hei hei formaldehydi, ja ällöttävä villa, eipä tuu ikävä teitä! #hengityssuojain





Kuvia myös lapetilasta, joka on keittiön ja ruokahuoneen yläpuolella. Sen välipohjan tyhjentämisen aloitti Rami myös. Hyöh mitä hommaa. Ahtaassa kolossa kaivaa purua, maata, kiviä, pahvia ja lehtiä, maata yms kenkiä pois sieltä. 

Hengityssuojain ihan kätevä tuossa puuhassa! Käy todella hitaasti tuo kaivaminen, jätesäkkiin tai paljuun sen verran mitä jaksaa kantaa poiskin yläkerrasta. Kaivettavaa on enää suht vähän niin kaivamme käsin. 


Siiri kurkkimassa, mitä täällä oikein tapahtuu. Ensi viikonloppuna jatketaan taas, toivotaan remonttikelejä eli maltillisia pakkasia. #jee remppa etenee taas



Tee - hetkestä elämys



Uuden vuoden lupauksena olkoon että yritän ottaa vuosittain jotain uutta mukaan elämäntapoihini.
Teen juonti sinällään ei ole uutta, onhan tullut ryystettyä perusliptonia, earl greytä, valkoista, vihreää, punaista teetä, rooibosta, yrttiteitä ja kylmänä kuumana ja  Kaukoidän matkoilla maisteltua monenlaista teetä erilaisten seremonioiden ohella. Viime vuosina kahvi on vienyt teen sijaa, ja nyt yritän tehdä siihen muutosta. Sillä vaikka hyvästä kahvista pidänkin, se ei vain sovi minulle suurina määrinä.

Vuoden alusta alkaen olenkin juonut aamukahvin sijaan teetä. Joulupukki toi Sydänystävän teetä: vihreää senchaa masikkaöljyllä maustettuna ja se tuoksuu ja maistuukin ihanalta. Tiedät varmaan nuo ihanalta tuoksuvat, mutta ruoholta maistuvat teet? Niitä on myös tullut maistettua monensorttista.

Tästä onkin hyvä tehdä tämänhetkinen
TEE TOP 5:

1. Sydänystävän tee (Fransman)
haudutettava
2. Green For You Nordqvist
pussitee-nopeisiin hetkiin
3. Clipper teet
näistä löytyy monta suosikkimakua:
lakritsi, sitruuna, vadelma voisin ottaa yhden joka sortimenttia, varmasti löytyisi sopivat joka teehetkoseen
4. Pukkateet
5. Viimeisenä vähän erilainen lempparitee:
K Y L P Y T E E Whittard of Chelsea



Tällainen teepussi laitetaan kylpyveteen ja ah kuinka väsyneet jalat virkoaa ja kroppa rentoutuu! 

Teen ystävien sivuilta lainattu teksti: 

- Jätä ikävät askareet sivuun ja varaa riittävästi aikaa teestä nauttimiseen 
- kutsu kylään sellaisia ystäviä, joilla on teen suhteen makua ja arvostelukykyä 
- vapauta mielesi häiritsevistä ajatuksista ja nauti teetä rauhallisessa ympäristössä 
- kirjoita runoja samalla kun nautit teestä 
- maalaa tai luonnostele maalausta 
- kävele juodessasi hiljaa ympäriinsä 
- nauti teetä heti aamulla 
- juo teetä kun tunnet itsesi uupuneeksi 
- syö teen kanssa tuoreita hedelmiä 
- varaa teen nauttimista varten tyylikäs ja aistikkaasti sisustettu huone 
- viritä mielesi vastaanottavaiseksi teen mauille ja tuoksuille 
- siemaile teetä kiireettä ja vähitellen
 
Feng Kebin

Miellyttävää viikon alkua 
kupposen ääreltä!

My new year promises, 
have and add something good (and preferably healthy) in my life yearly.
This year I´ve started drinking morning tea instead of morning coffee.
I feel healthier already:) 
In footsteps of Mma Ramotsve, 
lots of rooibos too:) 
Healthier and better year to you too!


Nopea valokuvakehys



Askartelin nopean valokuvakehyksen ennen joulua. Siiri katsoo mielellään valokuvia ja tämä säästää myös valokuva-albumin sivuja 1,7 vuotiaan melko raisulta käsittelyltä:)

Tarvikkeet: ruudullista nauhaa, sinitarraa ja valokuvia.

Laita kuvat haluamaasi muotoon seinälle, ympyröi ne nauhalla vaikka sydämen muotoon, joka sinitarralla kiinnittyy yllättävän näppärästi maalattuun seinään ja voila, hauskat kuvat ja läheisesi ovat läsnä päivittäisissä puuhissa ja ikävän tullen voi sieltä käydä kurkistamassa.

Meillä tämä on keittiön pikkuseinän pätkässä, jossa muutenkin on ollut vaihtuva kortti tai maalaus.

Jos oikein panostaisi, voisi kuvat liimata pahville ja muotoilla sydämen muotoon, tai jos oikein laiskottaa niin kuvakollaasinhan voi tilata suoraan joltain kuvapalvelultakin netistä.

Mainiota viikonvaihdetta!! Tulisipa jo lunta!!!

D I Y 
Super fast photo frame: all you need is photos of your loved ones, some cute ribbon and blu tack:) 

Focaccia reseptiä



Joulun aikaan heräsi epäilys pikkuisen mahdollisesta maitoallergiasta. Kokeilussa on nyt Oatlyn kauramaito ja se on toiminut tosi hyvin. Olin jo aiemmin tuumaillut tekeväni purkin kyljessä olevaa focacciaa (kuva purkissa on niin herrrkullisen näköinen) . Viikonloppuna kokkailin hirvikeittoa, niin sen kanssa sitä sitten teinkin. Ja nam tuli tosi hyvää! Originaalireseptiin täältä.

Minä tein näin:

Hemman focaccia
(pellillinen)

pss kuivahiivaa
5 dl oatly kaurajuomaa
7-8dl vääksyn myllyn vehnäjauhoja
1dl sokerijuurikaskuitua hiutaleina
1 1/5 rkl oliiviöljyä
1/2 tl suolaa

Pinnalle
 puolikas punasipuli
1 rkl oliiviöljyä
rouhittuja cashewpähkinöitä sopivasti
hienoa merisuolaa
paprikatäytteisiä oliiveja
viipaloituja minitomaatteja
sesam siemeniä

Uuni 200c. Lämmitä maito, lisää ja sekoita hiiva.
Lisää sekoittaen loput taikina ainekset, taikina jää melko löysäksi. Sekoita yht n. 10 min.
Vuoraa pelti leivinpaperilla j alevitä taikina pellille. Anna kohota puolisen tuntia.

Pinnalle:
kuullota sipuli pehmeäksi öljyssä, käytin myös tomaatit, pähkinät ja oliivit pannulla. Levitä täyte taikinan päälle, ripottele suolaa ja sesamsiememiä. Paista leipää noin 25 minuuttia, kunnes kauniin kullanruskea. Anna jäähtyä ritilän päällä ennen leivän leikkausta paloihin.
Nam!


Mökillä sininen hetki


Ilta alkoi hämärtyä, 
ja ennen lähtöä 
sytytimme aatolta jääneet tähtisädetikut
palamaan.

Siinä riitti ihmettelemistä kipinöiden kieppumista seuratessa.




























Alkoi tulla jo pimeä,
ihana tunnelma oli sekä lämpimässä tuvassa, 
että tuvan ulkopuolella.

Kynttilät antoivat lämmintä valoaan.




Mikä ihana sininen hetki!




Tonttu ja panda jäivät kurkistelemaan ja 
odottamaan seuraavaa mökkimatkaamme.

Sellainen päiväretki meillä oli mökille 1.1. 2014.
Hyvää alkanutta vuotta!