Sain tarjouksen vapaa-ajasta miehen hoitaessa nuhanenää. Pohdin lähtisikö lenkille, mutta tämä puutarhaprojekti vei voiton. Ihana aurinko, fiskarsin lapio ja ajatus pionipenkin ympäri kiertävästä polusta.
Maa on vielä paikoin jäässä, ja näyttääpä ruskeanharmaalta vielä kaikki. Pikku polku alkaa jo hahmottua paikalleen ja on puutarhahommat vaan samalla onnea tuovia ja rankkoja fyysisesti.
Vanha ystävä vuohenputkikin kurkisteli jo kiven raoista. Pitäisiköhän tämä vihasuhde kääntää rakkaudeksi, hyväksyä tappio ja pistää kiltisti ne pannuun. Niin moni sitä kehuu maultaan.
Nyt sitten ennen kuin vuohenputki ja muut ihanat nokkoset ehtii polkuni valtaamaan. Polulle en niitä haluaisi. Keksiä pitäisi polun päällyste. Ideoita?
Kangas ja vanha tiili olisi mahtava. Mistä tiiltä? Tarjouksia ja budjetti-ideoita vastaanotetaan!
Muutama pikkukrokus kurkisteli jo suloisesti kevättä. Tuuli oli vielä jäätävä, joten jätin havut ruusujen päälle. Himotuskohteena myös ruusukaari ja siihen ruusut köynnöstelemään.
Missähän kirjassa näin raudoitusverkosta tehdyn ruusukaaren. Se oli sopivan ruosteisen rustiikkinen makuuni. Mitenhän osaisin tehdä sellaisen?
Tällainen löytyi maasta kaivellessani. Mikäköhän mahtaa olla?
Joku vanha puutarhatyökalu tai muu työkalu?
Muutaman tunnin häärin puutarhassa, tuuli ja nälkä ajoi sisälle. Mahtavan aurinkoista viikonloppua!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti