Remonttireiskan naispuolinen versio täällä hei. Joskus lupailin tänne käyttö- ja testikokeiluita, ja jostain syystä ( lue: vauva) on unohtunut yksi jos toinenkin kokly. :)
Tein eilen työkalukokeilua. Aloitetaan siis uusi lehti Hemman historiassa. Luvassa siis pikakurssi Speedheaterin käytöstä videona. Menköön nämä testailut sarjassa vähän hömppä blondi kokeilee, testaa ja kertoo mitä käy. ( Taustatiimissä onneksi hienopuuseppä ammattilainen, joka on erikoistunut mm vanhojen ikkunouden kunnostukseen ja jonka opastuksessa on tullut oltua jo 13 vuotta:)
Työn alla on siis muhkea kaappi, josta rapsutetaan maaleja pois. Kaappi on vanha ja maalikerroksia on muutamia. Päällimmäisenä jotain muovimaalia.
Pohjimmaisena eli alkuperäisenä värinä on punaruskea. Soitto koristemaalarille kertoi että se on ollut tyypillinen väri 1800-luvun loppupuolella. Sepä sattui somasti, sillä kaappi on tulossa kotiimme joka on myös aikalainen.
Aloin rapsuttaa maaleja kuumailmapuhaltimella ja skraballa. Työ eteni melko joutuisasti. Muutaman tunnin päästä hauiksessa alkoi puhaltimen paino tuntua, joten päätin kokeilla speedheateria.
Työskentely on nopeaa, kun infrapunavastukset lämmittää isohkon alueen kerrallaan, ja rapsuttajan nopeudesta riippuu ehtiikö sitä mukaa skrabaamaan. Jos on ripeä voi toisella kädellä pitää laitetta lämmittämässä uutta kohtaa ja toisella skrabata jo lämmitettyä.
Tasopinnoilla ja ikkunahommissa tykkään käyttää speedheateria. Työ käy joutuisasti. Liekö sitten käsien ulottuvuudessa, mutta koin helpommaksi raaputtaa ne kuitenkin kuumailmapuhaltimen kanssa. Nopeudesta sen verran että Rami rapsutti toisen kaapin sivun puhtaaksi 20 minuutissa speedheaterillä ja minä kuumailmapuhaltimen kanssa sain puolessa tunnissa puolet. Eli tässä kaappitestissä koin puhaltimen kivemmaksi, joskin hitaammaksi. Työ tekijäänsä opettaa, eli nopeutta varmasti kuroisin ajan kanssa kiinni, mutta en tiedä jaksaisinko pitää laitetta toisessa kädessä pystyasennossa pitkiä aikoja.
Speedheater on siis kohteesta ja tekijästä riippuen nopeampi. Se soveltuu huonommin synteettisille maaleille, kuin puhallin. Ja siihen ei polta itseään niin herkästi kuin puhaltimeen jos sitä käyttää oikein. Hinnaltaan hän on huomattavasti kalliimpi kuin puhallin, mutta säästää itsensä ajassa ja hintansa hetkessä jos on isompi urakka edessä. Vastukset pitää vaihtaa kun tulevat tiensä päähän, kun taas hyvä kuumailmapuhallin kestää harrastuskäytössä helposti 10 vuotta.
Hemmalla siis tällaista on käynnissä talvipäivien puhteiksi, olisikohan oikea kategoria Hemma kunnostus.
Vastailen mielelläni kysymyksiin, jos sellaisia herää:)
Tein eilen työkalukokeilua. Aloitetaan siis uusi lehti Hemman historiassa. Luvassa siis pikakurssi Speedheaterin käytöstä videona. Menköön nämä testailut sarjassa vähän hömppä blondi kokeilee, testaa ja kertoo mitä käy. ( Taustatiimissä onneksi hienopuuseppä ammattilainen, joka on erikoistunut mm vanhojen ikkunouden kunnostukseen ja jonka opastuksessa on tullut oltua jo 13 vuotta:)
Työn alla on siis muhkea kaappi, josta rapsutetaan maaleja pois. Kaappi on vanha ja maalikerroksia on muutamia. Päällimmäisenä jotain muovimaalia.
Pohjimmaisena eli alkuperäisenä värinä on punaruskea. Soitto koristemaalarille kertoi että se on ollut tyypillinen väri 1800-luvun loppupuolella. Sepä sattui somasti, sillä kaappi on tulossa kotiimme joka on myös aikalainen.
Aloin rapsuttaa maaleja kuumailmapuhaltimella ja skraballa. Työ eteni melko joutuisasti. Muutaman tunnin päästä hauiksessa alkoi puhaltimen paino tuntua, joten päätin kokeilla speedheateria.
Työskentely on nopeaa, kun infrapunavastukset lämmittää isohkon alueen kerrallaan, ja rapsuttajan nopeudesta riippuu ehtiikö sitä mukaa skrabaamaan. Jos on ripeä voi toisella kädellä pitää laitetta lämmittämässä uutta kohtaa ja toisella skrabata jo lämmitettyä.
Tasopinnoilla ja ikkunahommissa tykkään käyttää speedheateria. Työ käy joutuisasti. Liekö sitten käsien ulottuvuudessa, mutta koin helpommaksi raaputtaa ne kuitenkin kuumailmapuhaltimen kanssa. Nopeudesta sen verran että Rami rapsutti toisen kaapin sivun puhtaaksi 20 minuutissa speedheaterillä ja minä kuumailmapuhaltimen kanssa sain puolessa tunnissa puolet. Eli tässä kaappitestissä koin puhaltimen kivemmaksi, joskin hitaammaksi. Työ tekijäänsä opettaa, eli nopeutta varmasti kuroisin ajan kanssa kiinni, mutta en tiedä jaksaisinko pitää laitetta toisessa kädessä pystyasennossa pitkiä aikoja.
Speedheater on siis kohteesta ja tekijästä riippuen nopeampi. Se soveltuu huonommin synteettisille maaleille, kuin puhallin. Ja siihen ei polta itseään niin herkästi kuin puhaltimeen jos sitä käyttää oikein. Hinnaltaan hän on huomattavasti kalliimpi kuin puhallin, mutta säästää itsensä ajassa ja hintansa hetkessä jos on isompi urakka edessä. Vastukset pitää vaihtaa kun tulevat tiensä päähän, kun taas hyvä kuumailmapuhallin kestää harrastuskäytössä helposti 10 vuotta.
Hemmalla siis tällaista on käynnissä talvipäivien puhteiksi, olisikohan oikea kategoria Hemma kunnostus.
Vastailen mielelläni kysymyksiin, jos sellaisia herää:)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti