Loistokuski

Ei muuta kuin sitä Driver of the Year palkintoa odotellessa:) jokseenkin siistiä saada joskus vakuutusyhtiöltä laskun sijaan ihan palautettakin ja bonarikorotuksia samalla. No okei nää tuli miehelle mut samaa perhettähän tässä ollaan et melkein ku ite oisin saanut. Vielä kun ois ollu tää hauskassa postikortissa, jossa joku kunkkukuski ois ajellut tai ajokortin tyylinen kortti jossa teksti loistokuski. Ihan If tästä vapaasti idea käyttöön ja ilomieltä jengille:)

Korjausrakentamiseen kirjavinkkejä

Anteeksi laiskuuteni, löysin siivotessa tämän monisteen, Korjausrakentamiseen kirjavinkkejä, saatu Porvoon museon näyttelystä. Kuvasin sen ja laitan tänne blogiin etupäässä itselleni muistiin. Silloin kun seikkailee kirjastossa eikä muista mitä sieltä piti hakea. Ehkä tästä on avuksi muillekin.

Hemma gardening

I heart gardening: 

Pitänyt esitellä tämä kesän muutaman euron kirppislöytö Kodin puutarha vuodelta 1945. Ihastuttava kirja hyvien neuvojen kera.

Toinen lempparikirjani ja hmmph, vähän tilasin jo kevääksikin siemeniä... Ehkä lähti vähän puutarhahanskasta tää tällä kertaa, vaan onpahan selvät pläänit kevääksi valmiina. Ruusukaariporttia haikailen, sitä saa tarjota:)

Uusi tuttavuus on myös tuo Hyötykasviyhdistys,eksyin sivuille himoitessani tai siis etsiessäni jotain siemeniä ja sieltähän löytyi jos vaikka mitä . Kylmäkäsiteltävistä maahan laitoin jo mm Mooseksen palavaa pensasta, jonka luonnehdinta mystinen tuntui jännältä. Aika näyttää miten onnistuin syyskylvöissäni, jatkossa tilaan siemeniä takuulla uudestaankin täältä:

 http://www.hyotykasviyhdistys.fi/

Sadepäivän ilona kahvikestit

Poikkesimme sadepäivähuviajelulle Kellokosken Kinuskillaan. Kumpa saisin tähän liitetyksi tuoksut ja maut. Kuvat puhukoon puolestaan:)

#Unohda dieettisi päiväksi:) #Sadepäivän ilo:)

Sysmän luomusipulikeitto- lihapullien pelastus

Laitanpa jakoon muutaman näppärän arjen helpottajan. Tietänet tunteen, kun päätät tehdä ruokaa pakastimessa olevista tarvikkeista ja a) unohdat ottaa ne sulamaan tai b) et vaan ehdi kokkaamaan ennen nälkää :) 

Uusi tuttavuus tuo pussikasvispihvi. Nopea laittaa ja maukas suoraan pannulta napattuna lämpimänä. Kylmänä en minä eikä jälkikasvu niin välittänyt.

Sipulikeitto on huippu lihapullataikinan maustaja. Taikinaan heitän jauhelihan lisäksi siis keiton, vettä, mustaa pippuria sekaan maustamaan ja ruiskorppujauhoja. Mahdollisesti kaikkea muutakin mitä komerossa sattuu olemaan. Tämän päivän ylämaankarjamurekkeen täytin suppilovahveroilla ja raejuustolla. Koskenlaskija olisi tuonut mukavasti myös makua!

Me istutettiin yhdessä puu ja 200 kukkasipulia

Antti Tuiskun biisin sanoja vähän venyttäen:) Viimeisiä pihanlaittojuttuja ahertaen, taitaa talvi yllättää tän puutarhurin. Talvella on hyvä muhittaa muutamaa uutta himotuksen kohdetta ruusukaariporttia muun muassa. 

Uuden kohopenkin sain juuri tehtyä ja vähän viimetingassa sipulit sinne laitettua. Kevättä odotellessa innolla että mitä mistäkin taas nousee:) istutimme toisen kirsikkapuun, varjomorellin Sikkolan kirsikan viereen. Ihania kevätkukkia odotellen. 

Nyt on havuilla peitetty ruusut ja kuusamat. Kevyesti peitin pionitkin. Varret taidan joutua tukemaan, kummasti nuokkuvat. Ellei sitten jälkikasvu ole käynyt tekemässä lähempää tuttavuutta varsien kanssa, täytyykin tarkistaa etteivät ole katkeilleet.. 

Tässä kuvasatoa pihalta. Maa-artisokkaakin sain muutaman omasta maasta, ja istutettavia mukuloita(?) ruokapiiristä. Mahtava systeemi se, suosittelen liittymään. Meillä ainakin toimii ihan huippuhyvin! 

Toinen hanskoista kummasti lähtee aina kädestä, olisiko näin pienille toppasormikkaita. Kiukuttaahan se kun käsi on rukkasen uumenissa eikä oikein mistään saa kiinni.

Malvaa en raaskinut leikata pois. Jääköön tuomaan väriä lumentuloon asti. 

Uusi kirsikan taimi, varjomorelli sai paikan pikkumetsän edustalta. Ajatuksissa kivetä myös tämän kirsikkapuun ympärys tai istuttaa siihen jotakin kivaa. Tällä hetkellä siinä on vain krookuksia. Mikähän siihen sopisi jos en laita kiviä. Mukavaa syydlomaviikkoa niille joilla sellainen on!

Ihanasti wanhassa Tallinnassa

On se Tallinnan vanha kaupunki vaan aina yhtä ihana. Rakastan noita vanhoja rakennuksia ja voisin katsella ikkunoita loputtomiin. 

Ihania käsityöläispajoja ja pikkuruisia verstaita käsityöläisineen. Kahviloita ja herkullisia leivonnaisia. 

Viihtyisin pidempäänkin kerrallaan. Vanha tunnelma kiehtoo. 

If You want the rainbow You have to tolerate the rain

Sain onnenlauseekseni tuon otsikon. Aika viisaasti sanottu. Saman voisi kai sanoa toisinkin, jos haluat kesän on siedettävä talvi ensin.

Joskus kun maailma murjoo on mukava tuumia ja tuudittautua vanhoihin mietelauseisiin. Yksi ikisuosikki on v*tuttaa niin kuin oravaa jolla on käpy jäässä:) Niistä saa voimaa ja toivoa. Tämä on yksi lemppareistani.

 Life isn't about waiting for the storm to pass, it's learning to Dance in the rain. 

Tai tämä: If Life gives You lemons. Hey, free lemons!

Toiveikkaita, optimistille sopivia! Toiveikkaasti torstaihin!

Ihana keltainen lokakuu

Harmaan päivän piristäjät ihanat keltaisen eri sävyt. Kummasti alan himoita keltaisen sävyjä tässä pimeän kauden alkaessa, etenkin leijonankeltaista ja murrettua sinappia. Jotakin väriterapiaa varmaankin.

Pirteyttä päivään,ei silti etteikö unelma auringon alla asumisesta elä silti:)

Kokataan kaalia

Viime viikon ruokaherkuista innoissani ostin kaalin. Melko pienen, ettei sitä jäisi yli liiaksi.

Koversin kovan kannan pois ja pistin kokonaisena kiehumaan. Välillä irroittelin kypsentyneet lehdet pois. Samalla keitin tummaa riisipuuroriisiä ja ohraa eri kattiloissa liemikuution kanssa. 

Ruskistin jauhelihaa ja sipulia. Tässä kohdassa olisi kannattanut laittaa ne mausteet, jotka unohdin matkasta:)

Ruokalusikallisen täytettä lapoin kaalinlehdelle ja taiteilin nyyteiksi. 

Reilusti siirappia päälle ja uuniin hautumaan. 

Päälle puolukkahilloa ja nam! Sähköuuni ei pärjää kisassa leivinuunille, mutta vallan kelvollisia nämäkin:) kaalikääryleitä valmistui 20kpl:)

Samalla sulatin pakkasesta savulammas suikaleita ja tein lopusta kaalista ja ohrasta savulammas-kaali-ohralaatikon. Kaikki tänä siis melko pienestä kaalista:) 

Veimme muutaman kääryleen naapurillekin. ( alkoi vähän jännittää että syömmekö koko viikon ja seuraavankin vain kaalia) vaan onneksi pakkaseenkin vielä mahtui!  Miten se meni, kaali päivässä pitää lääkärin loitolla?

Villi pohjoiskarjala

Wau mikä syysloma takanapäin. Pohjoiskarjalaan vei tiemme mökkeilemään. Olo oli kuin villi Pohjola sarjassa, korpin käheää kirahtelua, teerten pulputusta, karhun haukahtelua ja  ärjyntää. Syytä tähän ei löytynyt, liekö reviiri ollut uhattuna?

Paljon herkkuja leivinuunissa paistettuja. Tädin taikasormet paistoivat Karjalanpiirakoita, kukkosia, kakkua ja pullaa. Puhumattakaan maitokiisselistä. 

Kaalikääryleitä, joiden siirappiinen makeus pitkään hauduttamalla vie kielen mennessään. Lintupaistia ja uunijuureksia. Mureketta mustilla torvisienillä ja homejuustolla:) Aah leivinuunin ihanuutta!!!!!

Pikkuisia kävelylenkkejä ja käynti karpalosuolla mahtui ohjelmaan. Tuo suo on käymisen arvoinen paikka jo itsessään . Sieltä on aikanaan nostettu eläinten rehuksi sammalta kuivumaan, tyhjät seipäät ja luhistunut harmaa lato aukeama suolla tekevät taianomaista tunnelmaa. Pulleita kurpakoita karpaloita punaisenaan. 

Syysluonto niin kaunis.